Hän oli vain vaatimaton tuntiopettaja eräässä maaseutukaupungissa. Hänen palkkansa riitti juuri niukin naukin jokapäiväiseen toimeentuloon ja vuotuisiin velankorkoihin; lyhennyksistä ei voinut olla puhetta. Hän oli ehtinyt jo ohi viidenkymmenen eikä ollut päässyt vielä edes niin pitkälle, että olisi saanut omia huonekaluja hankituksi. Hänen kirjansa olivat hujan hajan lattialla siinä pienessä yliskamarissa, jossa hän asui, liinavaatteensa säilytti hän vanhassa, suuressa hylkeennahkaisessa kapsäkissä, muisto isän kodista, ja syömässä kävi hän työväen keittiössä. Samassa paikassa istui hän myöskin joka ilta teelasinsa ja rakkaiden sanomalehtiensä ääressä, joiden lukemista hän ei milloinkaan la…
Or read it translated: 日本語 · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · Deutsch · Kiswahili · 한국어