Harmaat, poimukkaat pilvet laahustivat matalalla metsänlatvojen ja kyläaukeitten ylitse. Tuuli heräsi jossakin erämaassa, nousi lymypaikastaan; sen sairaat keuhkot läähättivät ja puhkuivat, pilvien pinta pullisteli ja muutti muotoaan kuin laho, harmaa vaate. Paikoin se painui maata kohti kuin valtava, riippuva vatsa, joka jälleen rypistyi, kuroutui kiinni selkärankaan... Sitten siellä kai repeilivät ja ratkeilivat ohuet kalvot; tuiskusi, isot monimuotoiset hahtuvat tanssivat alas kevytmielisesti pyörähdellen. Tuisku yltyi, hämärä laskeutui maisemille. Mutta pimeydessä tanssivat monimuotoiset, isot, kuin pöhötautiset hiutaleet. Pimeyttä ja valkeutta sekaantuneina toisiinsa vähämieliseksi, mur…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.