— Luulin soitoksi. Mutta ehkä se onkin tuulen vinguntaa Saint-Étienne'in torneissa. Kylläpäs nyt Moselilta puskee! Ellei myrsky tyynny huomis-aamuksi, eivät toverit pysy pystyssä harjoituskentällä. Voi vietävää! Kuulepas!
Kapteeni Audouin kiilloitti saappaitaan keittiön uunin ääressä, liesivalkean hämärässä valossa, pitkä vartalo melkein kaksinkerroin taipuneena, ja loi nyt katseensa viereiseen huoneeseen, jonne ovi oli jäänyt auki. Tätä pientä, neljän neliömetrin laajuista, kivilaattojen peittämää alaa sanottiin »vierashuoneeksi». Siinä oli pari vihreällä sametilla päällystettyä nojatuolia, leposohva, pari englantilaista teräspiirrosta, joista toinen kuvasi juoksijahevosta ja toinen ketunm…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.