Uskollinen Soroka kuljetti everstiänsä läpi sankkain metsien tietämättä itsekään minne ajaisi, mitä tekisi, mihin ryhtyisi. Kmicic ei ollut ainoastaan haavoittunut, vaan laukaus oli myös saattanut hänet tainnoksiin. Soroka kostutti tavan takaa riepua satulassa riippuvassa vesileilissä ja pyyhki hänen kasvojaan; väliin hän pysähtyi purojen ja lammikoiden kohdalle ottamaan raikasta vettä, mutta ei vesi, eivät pysähdykset eivätkä hevosen liikkeet kyenneet palauttamaan Andrzejta tajuunsa. Hän makasi kuin kuollut, ja mukana kulkevat sotamiehet, jotka olivat kokemattomampia tällaisissa asioissa kuin Soroka, alkoivat levottomina arvella, että hän ei ollut hengissä.…
Or read it translated: 日本語 · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · Deutsch · Kiswahili · 한국어