Mari seisoi tuvan lieden luona ja valmisti illallista työstä palaaville. Hän oli viisikymmenvuotias, mutta näytti paljon vanhemmalta, sillä vartalonsa oli hiukan kumarassa, ja raskaan raatamisen jäljet näkyivät käsien kyhmyisissä sormissa ja kasvojen rypyissä. Liedessä oli kolmijalalla pata. Hän kohenteli tulta sen alla ja hämmensi kauhalla keitosta. Käsi liikkui aivan koneellisesti, niinkuin hän vuosikymmeniä oli samalla tapaa tässä seisonut ja yhä uudistuva sama jokapäiväinen työ oli tappanut hänessä kaikki ajatukset.
Tuvan perällä istui matalalla rahilla kyyryssä hänen äitinsä, talon vanha emäntä Helena, liekutellen kehdossa olevaa lasta, hiljaa hyräillen ja huojuttaen harvalleen ruumist…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.