Aikaa voittaen oli minusta ehtinyt tulla vanha poika. Olin heittelehtänyt mailmassa ympärinsä, milloin sinne, milloin tänne. Väliin oli pääni levännyt pehmeällä tyynyllä, väliin oli väsynyt ruumiini saanut tyytyä herneenvarsiin vuoteenaan. Mutta sitä mukaa kuin vanhenin, eivät herneenvarret minua yhtä hyvin miellyttäneet kuin ollessani kaksikymmenvuotias, sillä vaikkakin poikavuosinaan mielellään syö porkkanoita, ei sillä hyleksi hanhipaistia vanhoilla päivillään. Ja niin tassuttelin minä pyhän aviosäädyn ympärillä, kuten kettu hanhitarhan ympärillä, ja ajattelin:…
Or read it translated: 日本語 · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · Deutsch · Kiswahili · 한국어