Lahtelan tilalla Satakunnassa olen syntynyt ja kasvanut. Kauniimpia ja vanhimpia muistojani on vihanta vainio Kaislalammen rannalla; siellä sain lämpösinä kesäpäivinä seurata emääni, joka tässä aituuksessa kulki vapaana useiden muiden hevosten seurassa. Kun en vielä ruohoa kyennyt syömään, imin ravintoni emoni nisistä. Päivät tepastelin hänen rinnallaan, yöt lepäilin hänen kupeillaan. Sydänkesän yöt olivat lyhyet, valoisaa päivää sai pitkältä nauttia ja minua huvittaakseen antautui emoni usein leikkimään kanssani hyppien ja laukaten. Milloin kovin kuumaksi kävi, kahlasimme loivaa rantaa pitkin veteen taikka asetuimme seisomaan lehteväin koivujen varjoon, jotka ylempänä kunnaalla muodostivat …
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.