Sallima oli määrännyt Sokrateen elämään Athenassa aikana, jolloinka sofistit esiintoivat ajatuksensa: _ihminen on totuuden mitta_, sovittaen sen myös uskontoon ja siveellisyyteen ja tullen siten yhteiskunnan olemassaololle vaarallisiksi henkilöiksi. Heitä vastaan alkoi siksi ankara reaktsiooni. Tahdottiin pelastaa uskonnon auktoriteetti, pelastaa vanha, vakaa moraali, tukahuttaa nuo uudet, alasrepivät, kriitilliset ajantuulahdukset. Mutta tässä vastustuksessa meneteltiin sokeasti. Uudessa ei tehty nim. minkäänmoista erotusta; uusi oli uutta ja semmoisena perin poisperattava. Niin tapahtui myös, että se mies, joka oli täysi vastakohta sofisteille, kuitenkin sai osakseen saman kirouksen kuin h…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.Read in other languages: English · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · 日本語 · Kiswahili