Jos koettaisi yhteen sanaan mahduttaa sen, mikä oli ominaisinta _Diderotin_ henkiselle ihmiselle, niin tuskinpa voisi keksiä sattuvampaa ja tyhjentävämpää sanaa kuin on Voltairen hänestä käyttämä nimitys: _Le Pantophile_, kaiken rakastaja tahi harrastaja. Diderot, jos kukaan, olisi saattanut itsestään täydellä oikeudella sanoa: _nihil humani a me alienum puto_, en pidä mitään inhimillistä itselleni vieraana. Harvinainen henkinen pirteys ja liikkuvaisuus, harrastusten monipuolisuus ja laajuus se meistä juuri on hänen keskeisin ominaisuutensa, sitä me hänessä eniten ihmettelemme katsellessamme hänen elämäntyötänsä yhtenä kokonaisuutena. Hänet oli varmaankin kaitselmus ennakolta määrännyt ensyk…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.