Olin jo täyttänyt kahdennentoista ikävuoteni, kun minut eräänä syyskuun päivänä vietiin kansakouluun. Nainen, joka minut toi kouluun, oli holhoojani vaimo, kunnollinen ja kyvykäs, mutta ankaranpuoleinen ihminen. Opettajan kirjoitettua nimeni paperiinsa poistui saattajani heti. Istuuduin opettajan määräämälle paikalle. Mutta kun täällä kaikki tuntui oudolta ja ikävältä, oli minun pakko, salatakseni silmiin tunkevia kyyneleitä, äänekkäästi niistää nenäni. Silloin kuulin pojan, joka istui vieressäni, sanovan itsekseen, mutta kuitenkin siten että kaikki kuulivat:…
Or read it translated: 日本語 · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · Deutsch · Kiswahili · 한국어