Saksankielestä ["Der Lauterbacher"] mukaillen suomentanut Kustaa Karjalainen [A. O. G. Genetz] Venäjän kirkonkellot soivat heleästi [kylässä oli sekä venäläinen että luterilainen kirkko]; niiden sävelet kaikuivat yhä kauemmaksi keskipäivän valaisemaan seutuun; ihmiset palasivat työstään kotiin päivälliselle. Nuori, solakka mies oli tullut kaupungilta päin tietä myöten. Hän oli kaupunkilaisen tavalla puettu ja kädessään oli hänellä mustankirjava pahkakeppi, johon monta nimeä oli piirretty. Nähdessään kirkonkylän levenevän edessään seisattui hän, kuunteli kellon soitantoa ja katsoi ympärilleen niihin kukoistaviin tuomistoihin, jotka olivat kylän kummallakin puolen. Hän tervehti kansaa, joka t…
Or read it translated: 日本語 · 中文 · हिन्दी · Español · العربية · Français · বাংলা · Português · Русский · Bahasa Indonesia · اردو · Deutsch · Kiswahili · 한국어