Oli eräs pyhäpäiwä kesällä wuonna 1596. Kirkonmeno oli äsken päättynyt Salojärwen kappelissa ja wanha Martti pappi astui wäsyksissä kirkolta pappilaa kohti myöhemmin kuin tawallisina pyhinä. Hänen astuessaan pappilan portaita ylös, hänen waimonsa Riitta, noin keski=ikäinen nainen, tuli hänelle kiiruin askelin wastaan ja milt'ei lyönyt teräwää nenäänsä miehensä otsaan, huudahtaen: "no, wiimeinkin sinä tulet."
--"Niin, sinun on hywä sanoa wiimeinkin, Riitta, mutta jos tietäisit miten wäsyksissä minä olen! Hänen herruutensa kuulutukset weiwät enemmän aikaa kuin koko muu kirkonmeno. Arwaatko mitä hänen herruutensa nyt kuuluttaa ympäri Suomenmaan?"…
Your support pays for translating these classics into more languages.
Support for $12/month DonateSubscribers read with instant translation, without waiting for the free daily limit.